Huono sisäilma voi aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä ja muita terveysongelmia. Vääränlainen sisäilma voi myös aiheuttaa omaisuusvahinkoja ja kalliita remontteja. Tässä oppaassa kerromme, kuinka voit arvioida sisäilman laadun ja miten voit parantaa sitä. 

Terve ja raikas ilma on hyvinvoinnin edellytys. Monet ihmiset elävät siinä uskossa, että sisäilma on mitä on, eikä siihen voi kovin paljoa vaikuttaa. Mutta jokainen hyötyy sisäilman laadun tarkistamisesta. Etenkin nyt, kun monet työskentelevät kotoa käsin ja hengittävät samaa ilmaa aamusta iltaan. 

Hengittämämme ilma vaikuttaa terveyteemme 

Huonoon sisäilmaan liittyviä syitä on useita. Liiallinen ilmankosteus voi aiheuttaa hometta ja kosteusvaurioita. Liian alhainen ilmankosteus voi johtaa silmien ja ihon kuivumiseen. Jos kotona on liian kuuma, se voi aiheuttaa pahoinvointia, väsymystä ja päänsärkyä. Toisaalta, jos on liian kylmä, se voi johtaa sydän- ja verisuonisairauksiin, keuhko-ongelmiin ja vaikuttaa verenpaineeseen. 

Toinen huolenaihe ovat epäpuhtaudet ja hiukkaset. Pölyhiukkasten ja bakteerien hengittäminen voi vaikuttaa negatiivisesti terveyteen – varsinkin jos kärsii astmasta ja allergioista. Toisin kuin monet uskovat, sisäilma on usein epäpuhtaampaa kuin ulkoilma. 

Huono ilmanvaihto voi paitsi pahentaa monia ongelmia, myös aiheuttaa itsessään ongelmia, jotka ilmenevät väsymyksenä ja päänsärkynä. 

Työkaluja sisäilman laadun mittaamiseen 

On olemassa useita tuotteita, joita voidaan käyttää eri tavoin sisäilman laatuun vaikuttamiseen, kuten ilmankostuttimet, ilmankuivaimet ja tuulettimet. Jotta tiedät miten toimia, tulisi sinun mitata ja arvioida nykyinen ilmanlaatu. 

Lämpömittari 

Lämpömittari on yksinkertaisin mittauslaite sisäilman arvioinnissa. Huoneiston sisälämpötilan tulisi sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen mukaan pysyä 18–26 asteessa lämmityskaudella ja 18–32 asteessa lämmityskauden ulkopuolella. Esimerkiksi selvittääksesi, onko sinulla laillinen oikeus korkeampaan lämpötilaan, käyttölämpötila on mitattava. Käyttölämpötila on yksi eri mittausmenetelmistä ja mitataan erikoislaitteilla. Mutta ilman lämpötilan yleismittausta varten tarvitset ainoastaan yksinkertaisen lämpömittarin. 

Ilmankosteusmittari

Kuiva sisäilma voi aiheuttaa silmien kuivumista ja ihon kutinaa. Liiallinen ilmankosteus voi puolestaan johtaa homeeseen ja kosteusvaurioihin. Kodin ilmankosteuden määrittämiseksi tarvitset ilmankosteusmittarin. Ilmankosteusmittari on ilmankosteutta mittaava laite, jota on saatavana eri kokoisina ja eri hintaluokissa.  

Kalliimpi ilmankosteusmittari on yleensä tarkempi kuin halvempi, mutta yksinkertainen ilmankosteusmittari on usein hyvä valinta kotiin. Ilmankosteusmittari on myös erinomainen väline silloin, kun sinun on säädettävä ilmankuivain tai ilmankostutin oikeaan kosteuspitoisuuteen ja mitattava tulos. 

Ilmankosteusmittaria ei pidä sekoittaa kosteusmittariin, joka mittaa eri materiaalien vesipitoisuutta. 

Radonmittari 

Radon on radioaktiviinen jalokaasu, joka voi aiheuttaa soluvaurioita ja pahimmassa tapauksessa syöpää. Koska radonia löytyy sinibetonista, jota käytettiin paljon rakentamisessa 1930- ja 1970-luvuilla, ovat radonpitoisuudet monissa kodeissa liian korkeat. Kodin radonpitoisuuden mittaamiseksi kotiin tulee sijoittaa yksi tai useampi radonmittari, pitoisuuksien mittaamiseen vähintään kahden kuukauden ajan. 

Lue lisää oppaastamme Kuinka radonia mitataan? 

Hiilidioksidimittari 

Oletko joskus huomannut, että ajatus kulkee nopeammin ja voit keskittyä paremmin, kun avaat ikkunan ja päästät raitista ilmaa sisään? Huono ilmanvaihto on luultavasti johtanut korkeampaan hiilidioksidipitoisuuteen sisäilmassa. Hiilidioksidipitoisuutta mittaamalla saat käsityksen siitä, onko ilmanvaihto riittävä.

Normaalisti hiilidioksiditason tulisi olla noin 600–800 ppm huoneessa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Liian korkea hiilidioksidipitoisuus liittyy usein terveysongelmiin, kuten keskittymisvaikeuksiin, väsymykseen ja päänsärkyyn. Hiilidioksidimittareita on saatavilla kaikissa hintaluokissa yksinkertaisista monitoimiyksiköistä, jotka kiinnitetään jääkaappiin, edistyneisiin laitteisiin tarkkoja mittauksia varten. 

Liian korkea ilmankosteus voi aiheuttaa monia ongelmia sekä kodin että henkilökohtaisen terveyden kannalta. Kosteuden alentamiseksi tarvitset ilmankuivaimen.

Näin saat paremman sisäilman 

Kun olet saanut varmistuksen epäilyillesi ja huomannut, että sisäilman laatu kodissasi on huono, on aika miettiä toimia.  

Ilmankuivain 

Liian korkea ilmankosteus voi aiheuttaa monia ongelmia sekä kodin että henkilökohtaisen terveyden kannalta. Kosteuden alentamiseksi tarvitset ilmankuivaimen. Kondenssikuivain on yleensä hyvä valinta kotiin. Kondenssikuivaimen toiminta perustuu siihen, että ilma imeytyy ilmankuivaimeen ja kosteus tiivistyy jäähdytyselementin pinnalle. Kuiva ilma johdetaan takaisin huoneeseen, kun taas kosteus kerääntyy vesisäiliöön tai johdetaan viemäriin.  

Jos ongelma koskee ryömintätilaa tai kellaria, saatat joissain tapauksissa tarvita sorptiokuivaimen. 

Ilmankostutin 

Kuiva ilma on yleinen ongelma talvikuukausina ja voi johtaa erilaisiin terveydellisiin ongelmiin. Kutiavat silmät, kuiva iho ja hengitysvaikeudet ovat muutamia tällaisia ongelmia. Kosteuden kannalta keskeinen käsite on suhteellinen kosteus, joka ilmoitetaan prosentteina. Suositeltu suhteellinen kosteus on 30-50 %, mutta talvella se voi olla jopa niinkin alhainen kuin 15 %. 

Ilmankostutin kostuttaa ilmaa muuttamalla veden höyryksi tai sumuksi. Pääasiassa on olemassa kahta erilaista ilmankostutintyyppiä: Ultraääni-ilmankostuttimet, jotka jakavat vesimolekyylit, ja ilmankostuttimet, jotka pakottavat ilman kostean suodattimen läpi tuulettimen avulla. 

Ilmastointilaite

Talvikuukausina on helppo unohtaa, kuinka tunkkaista ilma voi olla kesällä sisätiloissa. Mukava sisälämpötila on tärkeä sekä unen että hyvinvoinnin kannalta. Helppo tapa viileämpään sisäilmaan on hankkia kannettava ilmastointilaite. 

Keskittymättä liikaa itse tekniikkaan, voidaan yksinkertaisesti sanoa, että ilmastointilaite käyttää periaatteessa samaa tekniikkaa kuin jääkaappi ja johtaa lämmön huoneeseen ilmaletkun kautta. Lopputuloksena on viileä ja miellyttävä ilma sekä paljon mukavampi sisäilma! 

Ilmalämpöpumppu 

Kannettavaa ilmastointilaitetta käytetään yleensä kuumina kesäkuukausina, mutta vähemmän talvikuukausina. Ilmalämpöpumppu puolestaan soveltuu käytettäväksi ympäri vuoden, tarjoamaan lämpöä talvikuukausina ja viilennystä kesällä. Ilmalämpöpumppu on myös energiatehokkaampi vaihtoehto ja siten pitkällä aikavälillä myös edullisempi. 

Ilmanpuhdistin 

Siitepöly, home, punkit, bakteerit, pakokaasut, kemikaalit… sisään hengitetyn ilman mukana elimistöömme kulkeutuu paljon hiukkasia, jotka voivat olla meille haitallisia. Ilmanpuhdistin käyttää suodattimia puhdistamaan ilmaa ja luomaan terveellisemmän sisäilman. Joissakin malleissa käytetään myös hiilisuodattimia estämään pahoja hajuja, pakokaasuja ja muita epäpuhtauksia.  

Ilmanvaihtolaite 

Hyväksi koettu tapa ilmanlaadun parantamiseksi on tuuletus, mutta ikkunoiden sepposen selälleen avaaminen ei ole energian kannalta kovin järkevää. Ilmanvaihtolaite ratkaisee ongelman patentoidulla lämmöntalteenottotoiminnollaan. Ilmanvaihtolaite on helppo asentaa ja vaatii vain yhden tai kaksi reikää seinään, mallista riippuen.

Tuuletin 

Ehkä helpoin tapa käynnistää kodin ilmankierto ja luoda viileyttä kesällä on investoida tuulettimeen. Yleisimpiä tuulettimia ovat pöytätuulettimet, lattiatuulettimet ja pylvästuulettimet. Toinen vaihtoehto on kylpyhuoneen tuuletin, joka on asennettu ilmanvaihtoon ja jota ohjataan termostaatilla tai liiketunnistimella. 

Samankaltaisia artikkeleita